Matkalla uuteen, positiivisuus auttaa 

Selkeästi olemme ihan kollektiivisesti murroksen äärellä ja matkalla uutta kohti. Toki olemmehan me olleet jokainen omalla elämän matkalla koko elämän ajan, mutta nyt olemme murroksessa ja asiat muuttuvat, sekä muutokset ovat tulleet pysyviksi. Jokainen yksilönä voi kuitenkin itse päättää millaisessa elämässä itse halua elää ja millaisessa arvomaailmassa. Lapsissa olen huomannut sen, settä jos heillä ei ole tarpeeksi turvallisuuden tunnetta, joka tulee heille annetuista aikuisen rajoista, sillä voi olla hyvinkin kohtallokkaat seuraukset ja syntyy niin sanottuja mielen vääristymiä. Tähän vaikuttaa kuitenkin vaikuttaa koko yhteiskuntamme toiminta ja mitä se sallii tai katsotaan läpi sormien tai ei vain kiinosta- olemmeko tulleet itsekkäiksi?. Resilienssiä ei pääse syntymään ja se on myös nykyaikuisella hakusessa, kun pettymyksiä on vältelty tai muusta syystä niitä ei ole tullut koskaan. Kansalaisvelvolllisuus on myös päässyt osin unohtumaan. Yhteiskunta tarvitsee yhteneväisyyttä ja yhteenhiileen puhaltamista, että saamme nostettua heikoimmassa asemassa olevat myös takaisin elämään. Raha ei taida nyt kuitenkaan olla se ratkaisu, kun muutenkin elämme aika tiukkia aikoja ja hullumaksi maailman meno muuttuu. Kaikki mikä tapahtuu ulkomailla, se vaikuttaa myös meihin suomalaisiin. Jokaisen tulisi valjastaa rakkaus ja välittäminen ja loistaa sitä valoa kaikkia eläväisiä kohtaan. Pitää unohtaa katkeruus ja antaa anteeksi ennen kuin tämä on mahdollista. Talkoohenki pelastaisi mahdollisesti maamme taloudellisesta kurimuksesta. Jatkosodan jälkeenkin, kun sodassa moni nainen menetti miehensä rintamalla naiset teki kovasti töitä ja yritykset osallistuivat nostamaan suomen taloutta. Muistettava, että enenevässä määrin yksilö on vastuussa itse itsestään ja omista valinnoistaan. Tahtotilastamme on osittain tullut passiivinen, joka ei vie eteenpäin. Moni kärsii yhteiskunnan armoilla ja se saattaa myös tuntua sille, että roikkuisi löyhässä hirressä ja sairastuu, mahdollisesti masentuu myös. Mukaan tulee pelko, kun asiat ei olekaan enää itsestään selviä ja joutuu enemmän tekemään asioiden eteen jotain tai saavutettu etu menetetään liaallisten väärinkäyttöjen vuoksi, jotka eivät johdu edes omasta toiminnasta. Edellämainittu ei kuitenkaan ole itse yksilön vika vaan sen, kun yhteiskuntamme on sallinut tämän liian pitkään. Jokainen yksilö kuitenkin voi löytää itsestään valon ja oppia olemaan kiitollinen jostakin omassa elämässään ja kiitollisuuteen pääsee positiivisuuden kautta. Aina on jotain, mutta herkästi unohdetaan herkästi kiitollisuus. Kiitollisuus on avain onneen ja oppii näkemään sen mitä materiasta ei saa. Yltäkylläisyyttä saa haluta ja pitää, se on itsensä arvostamista ja rakastamista. Asiat kuitenkin vaativat itseltä toimenpiteitä ja joskus luovuuttakin, toisin sanoen silmien aukaisemista vaihtoehtoisille tavoille toteuttaa jotain. Päätös jonkin asian saavuttamiseski on jo ensimmäinen askel uutta kohti, ja sitten ottaa seuraavan askeleen toiminnan kautta vaikka tutkimalla ja perehtymällä johonkin uuteen asian. Ajatuksia kuuntelemalla ja niitä seuraamalla löytää paljon vastauksia. Ennen kaikkea positiivisellä mielellä on suurin vaikutus. Positiivisuus tuo luottamusta elämäntiellä olipa kyse mistä asiasta tahansa. Negatiivinen mieli vie kaiken hyvän elämästä ja jopa sairastuttaa ja usein myös vetää puoleensa negatiivisia asioita. On muistetta, että ympäristömme on peili meille tai se voi imeä meidät mukaansa. Seura on hyvä valita oikein, että positiivisuus säilyisi. Mielentilamme on energiamme mitä levitämme ympärillemme ja jokainen itse yksilötasolla voi miettiä millaista energiaa itse haluaa elämäänsä saada negatiivista vai positiivista.  Tämä kuitenkin ohjenuoraksi, saamme sitä mitä itse olemme. ja vaihtoehtoisilla hoidoilla pystyy helpottamaan omaa oloaan, jos itse ei pysty tai enkelien tuella työskentelemällä vaikeina aikoina heidän ohjauksessaan. 

Ajattelet varmaan nyt, että mistä tiedän, joten avaan hiukan.Olen itse menettänyt terveyden, tehnyt konkurssin, sekä metallialan laman kokenut ja terveyden menettämisen myötä myös menettänyt työpaikan ja jäänyt useiksi vuoksiksi yhteiskunnan armoille, mutta luovuus ja positiivisuus itsellä on auttanut. En vain antanut periksi. Aina löytyi keino miten voin toteuttaa itseäni ja nyt ymmärrän, että enkelieillä on myös näppinsä ollut pelissä. Sopivasti nöyryyttä ja avoimuus voi aukaista uusia ovia. Ei ole väärin myöntää itselleen tarvitsevansa apua ja ottaa sitä vastaan, mutta muistettava, että itse kuitenkin on vastuussa omasta elämästäään ja omista asenteista. Liika ylpeys ja äkkipikaisuus voi tuoda ongelmia ihmissuhteisiin ja jarruttaa uuden tulemista elämään. Nyt voisi olla hyvä aika tehdä unelma kartta ja pysähtyä oikein kunnolla mitä oikein elämäänsä haluaa. Sitten vain yrittää elää avoimin mielin uutta kohti. Joskus mukavuus alueen ulkopuolelta voi löytää jotain jota itse ei olisi voinut kuvitellakaan ja huomaakin olevansa juuri oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Itselle on usein käynyt niin, kun olen uskaltanut heittäytyä.

Viimeistään keho kyllä kertoo milloin on menossa ihan väärään suuntaan tai on vääränlaisia asenteita. Itselle tällä viikolla kävi juuri niin ja jouduin jäämään sairaslomalle. Vielä on hämäränpeitossa miksi juuri nyt, mutta luotan sen asian kyllä selviävän pian. Luulen, että itsellänikin se liitty jollakin osin uudessa kulkemista uutena ihmisenä luottavaisesti tai toisinsanoen omana itsenäni olemista ilman itseni pienentämistä, jota olen huomannut harrastavani. Sain hirmuisen kivun lapaluiden väliin ja hermosärkyä, sekä oikean puolen raajojen puutumista. Tätä olkapään puutumista on ollut jo useita kuukausia ja ylää herännyt siihen. olkapääkipu ja puutuminen liittyy maskuliinisuuteen ja yksin selviytymisesta ja jaloissa ja lonkassa itselläni oikealla puolella myös maskuliinisuus, sekä eteenpäin menemiseen omana itsenä tai haluttuun suuntaan ja halutulla tavalla. Ensimmäistä kertaa elämässäni myönsin yhden asian suhteen, että kyllä,kyllä tarvitsen apua, kun vanha minä olisi kieltanyt avun vastaanottamisen kohteliaasti. Nyt tietoisesti pysähdyin ja sain ajatuksesta kiinni ja päätin kerrankin toimia toisia ja se tuntuikin yllättävän hyvälle. Kauan on pitänyt elää, että tämän oivalluksen tein ja myönsin joitain asioita itselleni. Itsepintaisuus ja jääräpäisyys on joissakin asioissa hyväksi, mutta joskus se saattaa kääntyä myös itseämme vastaan. 

Tällaisella teemalla täydenkuun aikaan minut porttipäivänä pysäytettiin ja asian äärellä työskentelyni jatkuu edelleen.